Etä- ja hybridityö: miten hyvinvointi ja tulos pysyvät mukana

Etätyö ei ole enää poikkeus. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan 35 % palkansaajista teki etätyötä vuonna 2023, ja 22 % oli etätyössä vähintään puolet työajastaan. Kysymys ei siis ole enää, tehdäänkö etätyötä, vaan miten se tehdään niin, että ihmiset voivat hyvin ja työ sujuu.

Kuinka paljon etätyötä Suomessa tehdään?

• Työolotutkimuksen mukaan etätyötä teki 2023 35 % palkansaajista; valtiolla osuus oli 64 %, yksityissektorilla 45 % ja kunta-alalla 28 % (Tilastokeskus 2024).
• Noin joka neljännen etätyötä tekevän edellytettiin olevan työpaikalla 3–4 päivänä viikossa.
• Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2024 noin 7 % työllisistä työskenteli koko työaikansa kotona ja 12 % ainakin puolet työajastaan (Tilastokeskus 2025).

Heikentääkö hybridityö tulosta?

Paras näyttö tulee satunnaistetusta kokeesta, joka julkaistiin Nature-lehdessä (Bloom ym. 2024). Kuuden kuukauden kokeessa 1 612 teknologiayrityksen työntekijää jaettiin arpomalla kahteen ryhmään: toiset tekivät kaksi päivää viikossa kotona, toiset olivat toimistolla. Tulokset:

• hybridityö paransi työtyytyväisyyttä ja vähensi irtisanoutumisia kolmanneksella
• suoritusarvioinneissa tai ylennyksissä ei ollut eroa kahden seuraavan vuoden aikana
• kokeeseen osallistuneet 395 esihenkilöä muuttivat käsitystään: ennen koetta he arvioivat hybridityön heikentävän tuottavuutta, kokeen jälkeen parantavan sitä hieman

Koe tehtiin yhdessä kiinalaisessa yrityksessä, joten tulos ei yleisty suoraan kaikkiin töihin. Se kuitenkin osoittaa, että kahden etäpäivän malli ei itsessään heikennä suoriutumista.

Etätyön määrä ei ratkaise – käytännöt ratkaisevat

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksessa (2026) etätyön määrä ei ollut yhteydessä yleiseen työkykyyn. Sama tutkimus nosti työuupumuksen suurimmiksi riskeiksi byrokratian, hitaan tiedonkulun ja ristiriitaiset odotukset. Juuri ne korostuvat hajautetussa työssä, jos yhteisiä pelisääntöjä ei ole sovittu. Lue lisää työuupumuksesta ja yhtenäisyyden merkityksestä.

Mihin työnantajan kannattaa kiinnittää huomiota?

• Tiedonkulku. Kun kaikki eivät ole samassa tilassa, tieto ei kulje käytävällä. Sovi, missä päätökset ja tieto jaetaan.
• Yhteiset päivät. Monella työpaikalla läsnäolopäivät on jo sovittu. Käyttäkää ne yhteistyöhön, ei pelkkään näyttötyöhön.
• Palautuminen. Kotona työn ja vapaan raja hämärtyy helposti. Lue unesta ja palautumisesta.
• Esihenkilön tuki. Etänä tuen tarve ei näy kasvoilta. Säännöllinen keskustelu korostuu.

5 asiaa, jotka voit tehdä heti

1. Kirjatkaa pelisäännöt. Milloin ollaan paikalla, missä kanavassa mitäkin hoidetaan ja milloin ei tarvitse vastata.
2. Suunnitelkaa toimistopäivät tarkoituksella. Yhteiset palaverit, ideointi ja perehdytys samalle päivälle.
3. Karsikaa turhat palaverit ja raportit. Byrokratia oli TTL:n mukaan uupumuksen keskeinen riski.
4. Pitäkää säännöllinen kahdenkeskinen. Etänä se on usein ainoa hetki, jolloin kuormitus tulee puheeksi.
5. Kysykää, miten malli toimii. Lyhyt kysely puolen vuoden välein kertoo, mitä kannattaa muuttaa.

Näin V.I.T.A.-malli auttaa

• View – näe hyvinvointi ja kuormitus myös silloin, kun tiimi ei ole samassa tilassa.
• Invest – kohdista tuki tiimeille ja ihmisille, joilla se on tarpeen, työskentelypaikasta riippumatta.
• Track – seuraa, miten sovitut käytännöt vaikuttavat jaksamiseen.
• Act – reagoi ajoissa, kun etätiimissä näkyy hälytysmerkkejä.

Olemme auttaneet 15 000+ suomalaista, nyt tuomme saman järjestelmän yrityksille.

Usein kysyttyä

Kannattaako etätyö kieltää?
Tutkimusnäyttö ei tue sitä. Nature-lehden kokeessa hybridityö vähensi lähtöjä eikä heikentänyt suoriutumista. Tärkeämpää on, miten työ järjestetään.

Montako etäpäivää on sopiva?
Yhtä oikeaa määrää ei ole. Kokeessa tutkittiin kahta etäpäivää viikossa. TTL:n mukaan etätyön määrä ei ollut yhteydessä työkykyyn.

Entä työntekijät, jotka eivät voi tehdä etätyötä?
Yli puolet palkansaajista koki, ettei etätyö ole heidän työssään mahdollista tai helppoa. Pelisääntöjen pitää olla reiluja kaikille.