Työuupumus: mitä se maksaa yritykselle ja miten sitä ehkäistään

Työuupumus ei ole yksittäisen ihmisen heikkoutta. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee sen ICD-11-luokituksessa oireyhtymäksi, joka johtuu pitkittyneestä työstressistä, jota ei ole onnistuttu hallitsemaan. Tunnusmerkit ovat uupumusasteinen väsymys, etääntyminen omasta työstä tai kyynisyys sekä heikentynyt ammatillinen suoriutuminen. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, kuinka yleistä uupumus on, mitä se maksaa ja mihin työnantaja voi vaikuttaa.

Kuinka yleistä työuupumus on Suomessa?

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen (2026) mukaan:

• 26 % työssäkäyvistä oli kohonneessa työuupumuksen riskissä tai todennäköisesti uupunut – osuus ei ole laskenut
• uupumusoireita esiintyi sekä työntekijöillä että esihenkilöillä yleisemmin kuin ennen koronapandemiaa
• eri-ikäisten välillä ei ollut eroa uupumusoireilussa

Kansainvälinen kuva on samansuuntainen. Gallupin tutkimuksessa lähes 7 500 kokoaikaisesta työntekijästä 23 % koki uupumusta usein tai aina ja 44 % joskus.

Mitä uupumus maksaa?

Uupumuksen hinta syntyy poissaoloista, menetetystä työpanoksesta ja lähdöistä. Tutkimusnäyttö:

• Systemaattisessa katsauksessa (Salvagioni ym. 2017), joka kokosi 36 laadukasta seurantatutkimusta, uupumus ennusti sairauspoissaoloja, uusia työkyvyttömyyseläkkeitä ja työtyytymättömyyttä sekä mm. sepelvaltimotautia, tyypin 2 diabetesta ja masennusoireita.
• Yhdessä katsauksen tutkimuksista uupuneimmalla neljänneksellä oli keskimäärin 13,6 poissaolopäivää vuodessa, vähiten uupuneilla 5,4 päivää.
• Gallupin mukaan usein uupumusta kokevat ottivat 63 % todennäköisemmin sairauspäivän ja etsivät uutta työtä 2,6 kertaa todennäköisemmin.

Laskuesimerkki: EK:n arvion mukaan yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin noin 370 euroa. Jos uupunut työntekijä on poissa kahdeksan päivää enemmän vuodessa kuin muut (13,6 − 5,4 ≈ 8), se tarkoittaa noin 3 000 euroa henkeä kohden pelkkinä poissaoloina. Luku on suuntaa antava – lähtöjä ja heikentynyttä työpanosta ei ole laskettu mukaan.

Mistä uupumus syntyy?

TTL:n tuoreen tutkimuksen keskeinen havainto yllättää monen: työn määrä ei välttämättä ole ykkösriski. Suurempi merkitys on byrokratiavaatimuksilla ja rooliristiriidoilla – kankeilla toimintatavoilla, riittämättömillä työvälineillä, hitaalla tiedonkululla ja ristiriitaisilla odotuksilla. Myös työn epävarmuus, liiallinen määrä, yksitoikkoisuus ja fyysinen kuormitus ovat riskitekijöitä, mutta väestötasolla pienempiä.

Gallupin aineistossa uupumukseen liittyivät vahvimmin viisi tekijää:

1. epäreilu kohtelu työssä
2. hallitsematon työmäärä
3. epäselvä rooli ja odotukset
4. esihenkilön viestinnän ja tuen puute
5. kohtuuton aikapaine

Kaksi lukua kertoo, mihin kannattaa tarttua: kun työntekijä koki saavansa esihenkilöltään tukea, hän koki säännöllistä uupumusta noin 70 % epätodennäköisemmin. Sama koski niitä, joilla oli yleensä tarpeeksi aikaa tehdä työnsä.

Uupumus on myös tulosasia

Uupumus ei jää poissaoloihin. Gallupin mukaan uupuneet luottivat omaan suoriutumiseensa 13 % vähemmän ja keskustelivat tavoitteistaan esihenkilön kanssa puolet harvemmin. Uupumus liittyy myös sairaana työskentelyyn ja henkilöstön vaihtuvuuteen – kahteen kuluerään, jotka eivät näy suoraan kirjanpidossa.

6 asiaa, jotka voit tehdä heti

1. Määrittele ydintyö ja karsi kitkaa. TTL suosittelee käymään läpi raportoinnin, tiedonkeruun ja prosessit: mitä voi lopettaa, yksinkertaistaa tai tehdä harvemmin?
2. Sopikaa prioriteetit. Kun vaatimukset ovat ristiriidassa, jokaisen pitää tietää, mikä menee edelle. Se vähentää rooliristiriitoja.
3. Tee odotukset selviksi. Käy jokaisen kanssa läpi vastuut ja tavoitteet – ja päivitä ne, kun ne muuttuvat.
4. Tarkista aikataulut. Kysy tiimiltä, ovatko määräajat realistisia, ennen kuin ne lukitaan.
5. Tue esihenkilöitä. Esihenkilöillä uupumusoireet ovat yleistyneet. Uupunut esihenkilö ei jaksa tukea tiimiään.
6. Mittaa säännöllisesti. Lyhyt kysely kuormituksesta ja palautumisesta paljastaa riskin ennen kuin se näkyy poissaoloina.

Näin V.I.T.A.-malli auttaa

• View – selvitä kuormitus, palautuminen ja uupumisriski tiimeittäin.
• Invest – kohdista tuki sinne, missä riski on suurin: työn järjestelyihin, esihenkilötyöhön ja jaksamiseen.
• Track – seuraa muutosta säännöllisesti, ei vasta kun poissaolot kasvavat.
• Act – kun jossain tiimissä näkyy hälytysmerkkejä, toimi heti.

Olemme auttaneet 15 000+ suomalaista, nyt tuomme saman järjestelmän yrityksille.

Usein kysyttyä

Onko työuupumus sairaus?
WHO:n ICD-11-luokituksessa työuupumus ei ole sairausdiagnoosi vaan työhön liittyvä ilmiö, joka voi vaikuttaa terveyteen. Se johtuu pitkittyneestä, hallitsemattomasta työstressistä.

Riittääkö, että työntekijät oppivat palautumaan paremmin?
Ei yksin. Tutkimusten mukaan suurimmat riskit liittyvät työn järjestelyihin, kuten byrokratiaan, rooliristiriitoihin ja esihenkilön tukeen. Ne ovat työnantajan käsissä.

Mistä pieni yritys aloittaa?
Kysy tiimiltä, mikä työssä tuottaa turhaa kitkaa, ja poista siitä yksi asia tässä kuussa. Se ei maksa juuri mitään.