Uni ja palautuminen: miksi väsymys näkyy työn tuloksessa

THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan noin viidesosa suomalaisista aikuisista kokee nukkuvansa riittämättömästi. Se tarkoittaa arviolta noin 900 000 ihmistä. Väsymys ei jää kotiin – se tulee mukana töihin.

Kuinka moni nukkuu liian vähän?

THL:n Terve Suomi -tutkimuksen (2023) mukaan:

• noin viidesosa miehistä ja naisista kokee nukkuvansa riittämättömästi
• yleisintä se on 40–54-vuotiailla: miehistä lähes kolmasosa ja naisista melkein neljäsosa
• alle 65-vuotiailla riittämättömästi nukkuvien osuus kasvoi vuodesta 2018 vuoteen 2022

Työajat vaikuttavat myös. Työterveyslaitoksen mukaan noin kolmasosa työntekijöistä tekee vuorotyötä, jaksotyötä tai muuta päivätyöstä poikkeavaa työaikaa. Tällaiset työajat ovat usein ristiriidassa ihmisen luontaisen unirytmin kanssa.

Mitä univaje tekee työlle?

TTL:n mukaan univaje heikentää muun muassa tarkkaavaisuutta, muistia, oppimista, mielialaa ja luovuutta. Mitä useampaan asiaan pitää jakaa huomio, sitä herkemmin väsymys näkyy.

Laajassa yhdysvaltalaisessa työntekijätutkimuksessa (Kessler ym. 2011) 7 428 työssäkäyvästä noin 23 %:lla arvioitiin olevan unettomuutta. Tulokset:

• unettomuus liittyi selvästi heikentyneeseen työsuoritukseen töissä, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi poissaoloihin
• menetys vastasi noin 11,3 työpäivää vuodessa henkilöä kohden – muiden sairauksien vaikutuksen huomioimisen jälkeen 7,8 päivää

Eli suurin kulu syntyy, kun väsynyt ihminen on töissä mutta ei jaksa tehdä parastaan. Kyse on samasta ilmiöstä, jota sairaana työskentelyä käsittelevä kirjoitus kutsuu presenteismiksi.

Näkyykö huono uni poissaoloissa?

Suomalainen tutkimus vastaa: kyllä.

• Helsinki Health Study -tutkimuksessa (Lallukka ym. 2013) seurattiin 6 535 Helsingin kaupungin 40–60-vuotiasta työntekijää keskimäärin noin neljä vuotta. Unettomuusoireet liittyivät sairauspoissaoloihin riippumatta siitä, kuinka monta tuntia ihminen nukkui.
• Samassa aineistossa (Kanerva ym. 2018) lyhyiden (alle 15 päivän) sairauspoissaolojen suorat kustannukset olivat keskimäärin 9 057 euroa työntekijää kohden seuranta-aikana 2002–2016. Tutkijoiden mukaan epäterveelliset elintavat ja univaikeudet voivat nostaa näitä kustannuksia 10–30 %.

Palautuminen alkaa jo työpäivän aikana

Uni on vain osa palautumista. Yhtä tärkeää on, että ajatukset irtoavat työstä.

Meta-analyysi (Wendsche & Lohmann-Haislah 2017) kokosi 91 aineistoa ja yli 38 000 työntekijää. Työstä irrottautuminen vapaa-ajalla liittyi:

• vähäisempään uupumukseen ja parempaan hyvinvointiin
• parempaan uneen
• parempaan työsuoritukseen

Suuret työn vaatimukset vaikeuttivat irrottautumista ja työn voimavarat helpottivat sitä. Työasioiden hoitaminen vapaa-ajalla oli selvästi yhteydessä heikompaan irrottautumiseen. Tämä on asia, johon työnantaja voi vaikuttaa suoraan.

TTL:n mukaan palautumista tapahtuu jo lounas- ja kahvitauoilla. Oleellista on myös lähteä ajoissa töistä eikä jatkaa työntekoa illalla kotona.

5 asiaa, jotka työnantaja voi tehdä

1. Sopikaa tavoitettavuudesta. Kirjatkaa, milloin viesteihin ei tarvitse vastata. Esihenkilöiden esimerkki ratkaisee: iltaviestit kertovat odotuksista, vaikka niin ei olisi tarkoitus.
2. Suojatkaa tauot. Palaverit eivät kuulu lounasaikaan. Lyhyt tauko auttaa palautumaan jo työpäivän aikana.
3. Suunnitelkaa työajat unen ehdoilla. Jos teette vuorotyötä, työvuorojen järjestys ja lepoajat vaikuttavat palautumiseen. TTL:n mukaan näiden työaikojen suunnitteluun kannattaa panostaa.
4. Opettakaa huolihetki. TTL:n suosittelemassa harjoituksessa huolille varataan päivällä 15–30 minuuttia: ne kirjoitetaan ylös ja niille mietitään ratkaisuja. Huolet eivät silloin valvota yöllä.
5. Ohjatkaa hoitoon ajoissa. Eurooppalaisen unettomuussuosituksen (2023) mukaan pitkäkestoisen unettomuuden ensisijainen hoito aikuisilla on unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen terapia, joko kasvokkain tai digitaalisesti. Työterveyshuolto on luonteva reitti.

Näin V.I.T.A.-malli auttaa

• View – kysy, kuinka moni kokee nukkuvansa riittävästi ja palautuvansa työpäivästä.
• Invest – valitse 1–2 toimea, kuten tavoitettavuuden pelisäännöt tai taukojen suojaaminen.
• Track – seuraa samaa kysymystä ja lyhyitä poissaoloja säännöllisesti.
• Act – jos väsymys kasaantuu tiettyyn tiimiin tai vuoroon, korjaa työjärjestelyjä ennen kuin se näkyy poissaoloina.

Usein kysyttyä

Eikö uni ole yksityisasia?
Nukkuminen on, mutta työajat, kuormitus ja tavoitettavuus eivät ole. Niihin työnantaja voi vaikuttaa ilman, että puuttuu kenenkään yksityiselämään.

Paljonko unta tarvitaan?
Tarve on yksilöllinen. THL:n mukaan suositus aikuiselle on 7–9 tuntia vuorokaudessa.

Auttavatko unisovellukset tai -kellot?
Ne voivat lisätä tietoisuutta, mutta pitkäkestoisen unettomuuden hoito kuuluu terveydenhuoltoon. Ensisijainen hoito on kognitiivis-behavioraalinen terapia.