Sairaana töihin: mitä presenteismi maksaa ja miten sitä vähennetään

Työterveyslaitoksen mukaan 41 % työssäkäyvistä oli tehnyt töitä sairaana vähintään kahdesti edeltävän puolen vuoden aikana. Poissaolotilastossa tämä ei näy lainkaan. Silti se maksaa – usein enemmän kuin itse poissaolot. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, mitä sairaana työskentely on, mitä se maksaa ja mitä sille voi tehdä.

Mitä presenteismi tarkoittaa?

Presenteismi tarkoittaa, että ihminen on töissä, vaikka on sairas tai ei jaksa. Hän on paikalla, mutta työ ei etene normaalisti: keskittyminen herpaantuu, virheitä tulee enemmän ja asiat vievät pidempään.

Joskus töihin tuleminen on järkevää. Lievä vaiva ei aina estä työtä, ja työ voi tukea toipumista. Ongelma syntyy, kun töihin tullaan, vaikka se hidastaa paranemista tai tartuttaa muita.

Kuinka yleistä se on Suomessa?

Työterveyslaitoksen kyselytutkimuksen (2024) mukaan:

• 41 % työssäkäyvistä oli tehnyt töitä sairaana vähintään kahdesti viimeisen puolen vuoden aikana
• esihenkilöillä osuus oli vielä suurempi, 45 %
• johtajista ja esihenkilöistä 46 % koki työmääränsä liialliseksi, työntekijöistä joka neljäs

Tutkimusprofessori Jari Hakanen kuvaa tilannetta noidankehäksi: kuormittunut ihminen työskentelee sairaana selvitäkseen tehtävistään, mutta se ”kuormittaa entisestään ja näkyy myöhemmin työkyvyn huonontumisena ja sairauspoissaoloina”. Hakasen mukaan kustannuksia tulee sekä tautien tarttumisesta kollegoihin että tuottavuuden ja työkyvyn laskusta.

Mitä sairaana työskentely maksaa?

Suomalaisessa yritysaineistoon perustuvassa tutkimuksessa (Vänni ym. 2017) heikentyneestä työkyvystä eli presenteismistä kertyi:

• 8,7–10,4 presenteismipäivää työntekijää kohden vuodessa
• 986–1 302 euron kustannus työntekijää kohden vuodessa
• noin 1 % liikevaihdosta ja noin 3,7 % henkilöstökuluista

Yhdysvaltalainen laaja kustannustutkimus (Goetzel ym. 2004) päätyi samaan suuntaan. Kymmenen yleisen terveysongelman joukossa presenteismin osuus kaikista kustannuksista oli 18–60 %, ja useimmissa tapauksissa se ylitti hoitokulut. Yhdysvaltalaiset euromäärät eivät siirry suoraan Suomeen, mutta suunta on selvä: näkymätön osa on iso.

Miksi sinnittely kostautuu?

Sairaana työskentely ei vain siirrä poissaoloa myöhemmäksi. Se voi lisätä niitä.

• Pitkittäistutkimusten järjestelmällinen katsaus (Skagen & Collins 2016) löysi näyttöä siitä, että presenteismi on riskitekijä myöhemmille sairauspoissaoloille ja heikommalle koetulle terveydelle. Fyysisen ja psyykkisen terveyden vaikutuksista ei vielä ole yksimielisyyttä.
• Brittiläisessä Whitehall II -tutkimuksessa (Kivimäki ym. 2005) seurattiin 5 071 miestä. Terveydeltään heikommista miehistä 17 % ei ollut kolmen vuoden aikana päivääkään sairauslomalla. Heillä vakavia sepelvaltimotautitapahtumia esiintyi seurannassa noin kaksi kertaa niin paljon kuin niillä terveydeltään heikommilla, joilla oli kohtuullisesti sairauspoissaoloja.

Kyse on havainnoivista tutkimuksista, joten ne eivät todista syy-seuraussuhdetta. Viesti on silti johdonmukainen: sinnittely ei ole ilmaista.

Miksi ihmiset tulevat sairaana töihin?

Laaja meta-analyysi (Miraglia & Johns 2016) kokosi 109 aineistoa ja lähes 176 000 vastaajaa. Sairaana työskentelyyn liittyivät erityisesti:

• heikko terveys – luonnollisesti
• poissaolon esteet – esimerkiksi tiukat poissaolokäytännöt ja epävarmuus työpaikan jatkumisesta
• suuret työn vaatimukset ja koettu stressi
• tuen ja voimavarojen puute – esimerkiksi vähäinen tuki
• kielteiset kokemukset työyhteisössä – esimerkiksi koettu syrjintä

Mielenkiintoista on, että myös myönteiset asenteet, kuten työtyytyväisyys, työn imu ja sitoutuminen, liittyivät sairaana työskentelyyn. Moni tulee töihin, koska välittää. Siksi ratkaisu ei ole syyllistää ihmisiä, vaan muuttaa olosuhteita.

Mitä työnantaja voi tehdä?

1. Sano ääneen, milloin jäädään kotiin. Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan sairauspoissaolo on perusteltu, jos työssä oleminen hidastaa toipumista tai vaarantaa muiden terveyden. Kirjatkaa tämä yhteiseksi pelisäännöksi.
2. Harkitse omailmoituskäytäntöä. Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa omailmoituksen käyttöönotto vähensi akuutteja terveydenhuollon käyntejä 20–40 % ja lisäsi luottamusta henkilöstön ja johdon välillä. Poissaolojen kokonaismäärä ei juuri muuttunut.
3. Muokkaa työtä, älä vaadi kaikkea tai ei mitään. TTL:n korvaavan työn mallissa työtä sovitetaan tilapäisesti terveydentilaan sopivaksi. Silloin osittain työkykyinen voi tehdä sen, mihin pystyy.
4. Järjestä tuuraus. Jos poissaolo tarkoittaa, että työ odottaa pöydällä, ihminen tulee töihin. Sopikaa etukäteen, kuka hoitaa kiireelliset asiat.
5. Aloita esihenkilöistä. Esihenkilöt työskentelevät sairaana muita useammin ja kokevat muita useammin liiallista kuormaa. Kun esihenkilö jää itse kotiin sairaana, muutkin uskaltavat.

Näin V.I.T.A.-malli auttaa

Presenteismi on näkymätöntä, joten sitä pitää mitata tarkoituksella:

• View – kysy lyhyellä kyselyllä, kuinka usein ihmiset ovat tehneet töitä sairaana ja miksi.
• Invest – korjaa suurin syy ensin: tuuraus, kuormitus tai pelisäännöt.
• Track – seuraa samaa kysymystä ja poissaoloja rinnakkain neljännesvuosittain.
• Act – reagoi, kun luvut liikkuvat väärään suuntaan, ennen kuin ne näkyvät pitkinä poissaoloina.

Usein kysyttyä

Onko sairaana työskentely aina huono asia?
Ei. Lievän vaivan kanssa työ voi sujua ja tukea toipumista. Ongelma on, jos työ hidastaa paranemista tai vaarantaa muiden terveyden.

Lisääkö omailmoitus poissaoloja?
TSR:n rahoittamassa tutkimuksessa poissaolojen kokonaismäärä ei juuri muuttunut, mutta akuutit terveydenhuollon käynnit vähenivät. TTL:n mukaan aihetta on tutkittu vielä melko vähän.

Miten presenteismiä voi mitata?
Yksinkertaisimmin kysymällä säännöllisesti, kuinka monena päivänä ihminen on viime aikoina tehnyt töitä sairaana. Tärkeintä on kysyä samalla tavalla joka kerta.